Eduskuntavaalit v.2023

Tulevaisuus tarvitsee tekijänsä. Haluan olla tekemässä päätöksiä, jotka kantavat vielä vuosikymmenien päästä. Haluan etsiä ratkaisuja joilla pohjoismaista hyvinvointiyhteiskuntaa voidaan kehittää entistä tasa-arvoisemmaksi ja kestävämmäksi tuomalla oman sukupolveni ääni kuuluviin päätöksenteossa. Päätin pitkän harkinnan jälkeen asettua ehdokkaaksi ensi kevään eduskuntavaaleihin. Toivon jäsenäänestyksessä tukea valinnalleni. 

Olen kaupunginvaltuuston varapuheenjohtaja, ryhmäpuheenjohtaja ja aluevaltuutettu Liedosta ja kahden ihanan tyttären äiti. Lisäksi toimin Varsinais-Suomen hyvinvointialueella lasten ja nuorten lautakunnassa. Päivätyössäni toimin kätilönä ja seksuaalirikosuhripäivystyksessä sekä olen Terveyden edistämisen YAMK -opiskelija. Arkeni on vauhdikasta työn, politiikan, vapaaehtoistyön ja opintojen yhteensovittamista. Hyvinvointialueella valtuutetuna olen lasten ja nuorten palveluiden lautakunnassa. 

Tulevien vuosien yksi tärkeimmistä tehtävistämme on hoito-, hoiva- ja oppimisvelan purkaminen. Meidän on huolehdittava siitä, että jokainen saa apua ja tukea aina kun sitä tarvitsee. Minulle tärkeää ovat lasten, nuorten ja perheiden hyvinvointi, haluan puolustaa yhdenvertaisuutta ja lasten oikeuksia. Laadukas ja maksuton koulutus on tasa-arvoisen yhteiskuntamme kivijalka ja kilpailukykymme tärkein osatekijä. Haluan rakentaa Suomea, jossa jokaisella on perhetaustasta tai varallisuudesta riippumatta oikeus laadukkaaseen koulutukseen ja vapaus valita itselleen parhaiten sopiva oppimisen polku. Olen huolissani siitä, että pitkittynyt kriisi on vaikuttanut syvästi jo valmiiksi heikommassa asemassa olevien lasten, nuorten ja perheiden hyvinvointiin. Kätilönä näen lasten ja nuorten mielenterveyden ongelmat isona haasteena, johon on löydettävä uudenlaisia ratkaisuja ennaltaehkäisevin palveluiden lisäämisen lisäksi koko yhteiskunnan keinoin. 

Haluan nostaa esille yhtälailla riittämättömät ikäihmisten palvelut. Tämä kysymys on keskeinen niin inhimillisen näkökulman kuin koko kansantaloutemme kannalta. Olen itse aloittanut työurani vanhuspalveluissa ja tiedän, miten pienillä henkilökuntaresursseilla raskasta työtä tehdään. Kehitys ikäihmisten palveluiden suunnassa on huolestuttava; erityisesti niiden kohdalla, jotka hoivaa eniten tarvitsevat, on hoivan saatavuus heikentynyt. Keskeistä on, että sosiaali- ja terveyspalvelut, asumispalvelut ja hoiva toteutetaan ikäihmisiä ja heidän omaisiaan kuullen ja kunnioittaen. Oikeus turvalliseen vanhuuteen on turvattava. Omaishoidon osalta tarvitsemme muutoksia, niin että omaishoitajuuden ja työn yhteensovittaminen on mahdollista aiempaa helpommin.

Haluan hillitä ilmastonmuutosta, köyhyyttä ja syrjäytymistä sekä tehdä töitä turvallisemman Suomen eteen. Perinteisen ulko- ja turvallisuuspolitiikan lisäksi tämä tarkoittaa huolenpitoa siitä, että työn murroksessa turvataan oikeus hyvään työhön sekä riittävään toimentuloon tai eläkkeeseen. Hyvinvointivaltio syntyy myös yrityksissä, joten erityisesti pienyritysten toimintaedellytyksiin tulee panostaa riittävästi.

Tässä vakavassa maailmantilanteessa hyvinvointiyhteiskunnan ydintoiminnot, kuten toimiva terveydenhuolto, korostuvat entisestään. Se on osa kokonaisturvallisuutta, joka tulee toimia ongelmitta kriisienkin keskellä. Tällä hetkellä sote-alan työpaikoilla on ennennäkemätön pula koulutetuista sosiaali- ja terveydenhuollon sijaisista. Hoitajapula ja koko sote-kriisi on ratkaistava. Tarvitsemme yhteistä tahtotilaa kriisin ratkaisuun. 

On ennen kaikkea yhteiskunnan kannalta tärkeää, että panostukset  myös tieteeseen ja tutkimukseen näkyvät kansantalouden edistämisenä. Erityisesti Varsinais- Suomen alueella lääkekehityskeskuksen toiminta on saatava käyntiin ja sen toimintaedellytykset turvattava tulevina vuosina.