Lapsille ja nuorille hyvä SOTE.             

17.12.2021


”Nopea apu lapsille ja nuorille on inhimillistä ja taloudellista.Lasten ja nuorten ja perheiden työssä painopiste tukee siirtää ennaltaehkäiseviin matalan kynnyksen palveluihin. Perhekeskukset tuovat palvelut yhteen niitä tarvitseville perheille. Erityisryhmien kuten nepsy lasten, erityistä sairautta sairastavien kuin vammaisten palveluja tulee kehittää aidosti asiakkaita kuunnellen, etteivät he jää väliinputoajiksi.

Nuorten mielenterveyspalvelut on saatava kuntoon  ja terapiatakuu toimimaan! Palvelujen oikea-aikaisuutta ja saavutettavuutta tukemaan tarvitaan lisäksi sähköisiä palveluja. Myös oppilashuollonnpalvelut on säilytettävä lapsia ja nuoria lähellä.

Lastensuojelua kehitetään aidosti rajapinnat huomioiden ja ennaltaehkäisevää sekä etsivää työtä lisätään. Suomessa lapsiperhejärjestöt on otettava aktivisesti mukaan parantamaan palveluita.

Maksuton ehkäisy tulee järjestää kaikille alle 25-vuotiaille

Hyvinvointialueen investointi lapsiperheisiin on viisasta. Jokainen lapsi ja nuori on tärkeä ja ansaitsee kaiken mahdollisen avun matkalla aikuisuuteen. Lasten, nuorten ja perheiden hyvinvoinnin tukeminen kuuluu koko yhteiskunnan tärkeimpiin tehtäviin, sillä lapsuus luo pohjan koko elämälle. Tulevalla hyvinvointialueella yksi tärkeimpiä tavoitteita on vahvistaa ja kehittää lapsiin ja nuoriin kohdistuvaa työtä ennaltaehkäisten ja perheitä tukien. Yksikään lapsi tai nuori ei saa kadota kunnan ja hyvinvointialueen väliin. Nopea apu lapsille ja nuorille on inhimillistä ja taloudellista.

Painopiste lasten ja perheiden palveluissa on siirrettävä nykyistä paljon selvemmin ennaltaehkäiseviin ja matalan kynnyksen tukeviin palvelumuotoihin. Ongelmien ennakointi tulee ongelmien korjaamista paljon halvemmaksi. Lastensuojelua kehitetään aidosti rajapinnat huomioiden ja ennaltaehkäisevää sekä etsivää työtä lisätään. Perhekeskukset tuovat palvelut yhteen niitä tarvitseville perheille, verkostomaisena mallina perhekeskukset kokoavat yhteen kaikki lasten, nuorten ja perheiden palvelut. Perhekeskuksen kehittämistä tulee jatkaa, jotta matalan kynnyksen tukea voidaan tarjota yhä helpommin perheille jo raskaudesta lähtien.  Perhekeskuksien toiminta on kehitettävä asiakkaita kuunnellen. Palvelujen oikea-aikaisuutta ja saavutettavuutta tukemaan tarvitaan lisäksi sähköisiä palveluja. 

Varsinkin kun perheeseen syntyy erityisen tuen ihminen, se mullistaa koko perheen elämän. Erityistä tukea tarvitsevien lasten ja heidän perheidensä tukea tulisi korjata nykyistä paremmin perheiden tarpeista lähteväksi, sillä palvelujärjestelemät ovat pirstaleisia ja moniammatillinen yhteistyö perheiden eteen ei aina toimi sujuvasti. Laadukkaan tuen avulla perhe voi elää hyvää elämää.

Lasten ja erityisesti nuorten syrjäytyminen sekä lisääntyvät mielenterveyden ongelmat on tiedostettu, mutta hoitoonpääsy on haastavaa. Hoitojonot tulee purkaa ja varhaiseen puuttumiseen kuntatasolla on lisättävä resursseja, jotta korjaavat erikoissairaanhoidon palvelut eivät kuormitu entisestään. Meidän tulee kiinnittää huomiota nuorten mielenterveysongelmien laajuuteen ja saada terapiatakuu toteutumaan uusilla hyvinvointialueilla.



Korona-aikana nuorten mielenterveys on ollut valtavalla koetuksella. Yksinäisyys, uupumus ja psyykkinen oireilu ovat lisääntynteet ja nuorten jaksaminen on ollut yksi valtakunnan ykköshuolista.  Nuorilla ja jopa lapsilla on aikaisempaa enemmän psyykkistä kuormitusta, ahdistusta ja masennusta. Hoitojonojen kasvu tulee ratkaista riittävillä resursseilla. Varhaisella puuttumisella voidaan tehokkaimmin estää ongelmien kasvaminen ja kasaantuminen tulevaisuudessa. Eriarvoistuminen, syrjäytyminen ja kasvava nuorisopsykiatrian palveluiden tarve on lisääntynyt räjähdysmäisesti, joka on hätähuuto yhteiskunnan muutoksesta. 

Niin peruskoulussa kuin lukioissa ja ammatillisissa oppilaitoksissakin on tehty mittavia uudistuksia, joilla on lisätty nuorten omaa vastuuta oppimisesta ja valinnoista. Samaan aikaan yhä useampia koululaisia ja opiskelijoita uhkaa uupumus ja ahdistuneisuus siitä, ettei jaksa eikä pysty oppimaan asioita vaadittavalla tasolla. Hyvinvointialueellamme lasten ja nuorten palveluissa tulee mahdollistaa jatkossakin riittävät resurssit. Nyt koronapandemian jäljiltä on lisättävä lasten ja nuorten psykososiaalista tukea. Meidän on lisättävä ammattilaisia lasten ja nuorten luonnollisiin toimintaympäristöihin. Kouluissa on oltava riittävät oppilashuollon palvelut; kouluterveydenhoitajan, koululääkärin, psykologin, kuraattorin ja opinto-ohjaajan palvelut. Erityisesti koulupsykologin palveluita tulee lisätä.

Jokaisella nuorella tulee olla oikeus ja mahdollisuus pitää huolta omasta seksuaaliterveydestään. Maksuton ehkäisy on todistetusti toimiva tapa vähentää terveyseroja ja raskaudenkeskeytyksiä sekä lisätä nuorten hyvinvointia. Tällä hetkellä osa kunnista tarjoaa kaikki ehkäisymenetelmät maksutta ja osa rajoitetusti erilaisin ehdoin. Maksutonta ehkäisy tulisi olla tarjolla kaikille alle 25-vuotiaille.


Lapset ja nuoret tarvitsevat nyt tukea enemmän kuin koskaan aiemmin. Nyt meillä kaikilla, jotka ovat pandemian keskellä olleet huolissaan nuorten ahdingosta, on viimein mahdollisuus tehdä jotain. Aluevaaleissa päätetään siitä, miten nuoret selviävät koronakriisistä. Sillä siitä aluevaaleissa on ennen kaikkea kyse: Saavatko lapset ja nuoret apua ja tukea ajoissa? Onko kouluterveydenhoitajalle tai kuraattorille vapaita aikoja? Pääseekö mielenterveysongelmista keskustelemaan ajoissa? Joutuuko tukea tarvitseva nuori seilaamaan luukulta luukulle ja jonosta jonoon vai saako avun nopeasti ja läheltä?

Kauan on puhuttu lapsinäkökulmasta päätöksenteossa, mutta ei riitä, että kysytään vain mielipiteitä. Lapsivaikutusten arviointi ja lapsibudjetointi on vihdoin otettava käyttöön tulevilla hyvinvointialueilla, näin voidaan aidosti kehittää lapsilähtöisiä palveluita.