Arvokas vanhuus, ikäihmisten hoito ja hoiva tarvitsevat lisää käsiä.

Pidämme huolta ikäihmisistä - Hoitopaikkoja tulee olla riittävästi ja laadukasta hoitoa pitää saada niin kotona kuin silloinkin, kun kotona ei enää pärjää. Apua ikäihmisten terveydenhuollon ja palvelutarpeiden haasteisiin sekä huoltorakenteen muutokseen tulee löytää osaltaan sosiaali ja terveyspalveluiden intgraatiosta, mutta myös digitalisaatiosta ja teknologian tukemasta etähoivasta.

Minulle on myös äärettömän tärkeää, että pidämme huolta ikäihmisistä ja heille tulee taata arvokas vanhuus. Ikäihmisten yhtenäisiä monialaisia ja toimintakykyyn liittyviä palvelutarpeen arvioinnin käytäntöjä ja palveluohjausta tulee kehittää yhteistyönä. Ikääntyvää henkilöä tulee tukea jo siinä vaiheessa, kun hänen toimintakykynsä alkaa heiketä. Tämä näkyy kaikilla tasoilla, kotihoidon ja tukipalveluiden asiakkuuksista asumispalveluihin asti.

Kotona-asuvia, hoivaa tarvitsevia ikäihmisiä on koko ajan enemmän. Apua ikäihmisten terveydenhuollon ja palvelutarpeiden haasteisiin sekä huoltorakenteen muutokseen tulee löytää sosiaali ja terveydenhuollon integraatiosta, toisaalta osaltaan myös digitalisaatiosta ja teknologian tukemasta etähoivasta.  Tärkeää on muistaa, että ikäihmisten huolenpitoon tarvitaan olennaisena osana myös sosiaalipuolen palveluita. Esimerkiksi kotihoito, vanhusten laitoshoito sekä välimuotosta tukea tarjoavat asumisyksiköt ovat sosiaalihuollon alaisia palveluita. Mikäli oikeasti halutaan edistää tavoitteiden mukaisesti ikäihmisten palveluita, asiakassuunnitelmat laaditaan ja asiakasprosesseja ohjataan sosiaali- ja terveydenhuollon yhteistyönä. 
 

"Ikäihmisten hoito ja hoiva tarvitsevat lisää käsiä ja sydämiä" 
 

Ikääntyvien yli 75 v. määrä tulee kasvamaan seuraavina vuosina, joten minulla on  aitoa huoli vanhuspalveluiden riittävyydestä. Kuitenkin hoito ja hoiva tarvitsevat rakenteiden korjaamisen lisäksi lisää hoitohenkilökuntaa. Hoitohenkilökunnan riittävyyteen ja jaksamiseen on kiinnitettävä erityistä huomiota varsinkin nyt kun hoitamitoistus ympärivuorokautisissa palveluissa kasvaa 0.7.

Keskeinen tavoite on oikeanlaisen hoidon riittävyys jatkossakin niin kotona kuin tehostetussa palveluasumisessa. Välimuotoisia asumispalveluita on pystyttävä tarjoamaan muiden vaihtoehtojen rinnalla. Ikäihmisten palveluissa pääpaino tulee  olla kotona asumisen tukemisessa,  kuitenkaan kaikkien kotona hoidettavien kunto ei aina salli kotona asumista, jolloin tuettua asumista on oltava tarjolla. 

Hyvinvointialueella meidän tulee osoittaa ympärivuorokautinen hoitopaikka kaikille, jotka sitä tarvitsevat. Hoitopaikkojen ohella tämä tarkoittaa hoitohenkilökunnan hyvinvoinnista ja työpaikkojen vetovoimasta huolehtimista. Palvelustelin avulla voidaan tasoittaa tarpeen kysyntää, sillä julkisenpuolen oma tehostetun hoidonpaikat eivät yksin tule riittämään.

Ikäihmisen hyvinvoinnin tukemiseksi tulee valjastaa myös teknologia ja datatiedot,  hoitajien työtaakkaa voidaan helpottaa hyödyntämällä esimerkiksi etäyhteyksiä, etämittauksia ja hyvinvointidataa. Käytännössä digitalisaatio  voi näkyä kotihoidossa niin, että ikäihminen saa lääkemuistutukset ottaakseen lääkkeet ajallaan ja kuittaa ne otetuksi lääkemuistuttajan avulla. Samalla lääkkeen otosta tallentuu tieto järjestelmään. Hyödyntämällä kotiin asennettuja sensoreita voidaan saada tietoa asiaakaan voinnista vaikka ei ollakaan paikan päällä. Sensorit tunnistavat merkit voinnin heikkenemisestä ja reagoivat esimerkiksi yölliseen valveillaoloon.

Ikäihmisten osallisuuteen tulee kiinnittää huomiota, huomioida palveluja suunnitellessa heidän ja omaisten mielipiteensä. Ikäihmisten ennaltaehkäiseviä palveluita tulee kehittää sekä yksinäisyyteen tulee puuttua yhdessä kolmannensektorin järjestöjen  kanssa. Palveluja voidaan täydentää vapaaehtoisten avulla.