Joulukalenteri luukku 22

22.12.2022

Hoitoalan kriisi on ollut tiedossa jo jonkin aikaa, ja tähän olisi tullut puuttua jo aikaisemmin. Kriisin siemenet on kylvetty jo vuosikymmeniä sitten, sillä kyse on mm. rahasta ja eriarvoisuudesta. Meillä ei ole varaa syventää hoitoalan kriisiä. Tarvitsemme siis laaja-alaisia korjaustoimia kriisin korjaamiseen. Alan epäkohtiin pitää aidosti puuttua ja lähteä rakentamaan hoitajien luottamusta uudestaan.

Korona on kuormittanut hoitoalaa pitkään. Terveydenhuolto kuormittuu myös siksi, että se pystyy parempaan kuin ennen. Osataan hoitaa sairauksia, jotka ennen olivat kuolemantuomio. Erikoissairaanhoidon kulut ovat nousseet, perusterveydenhoidossa ei niinkään. Hoitajat ovat jo vuosia tuoneet esille huolensa päivystysten ja vanhusten hoidon tilanteesta. Onko kukaan todella halunnut kuunnella meitä? Jatkuvasti työntekijöitä kuitenkin puuttuu työvuoroista, eikä avoimiin paikkoihin ole hakijoita. Hoitajat tekevät jatkuvasti joustoja työvuoroissa.

Kaikki päivystykset eivät ole ruuhkautuneen, ainoastaan maamme suurimpien yhteispäivystysten tilanne on ajautunut kriittiseksi. Onko pulma ratkaistavissa?

Ruuhka peruspalveluissa näkyy pahempana ruuhkana sairaalan päivystyksessä.Ihmiset eivät pääse pienen vaivan kanssa muualle ja pyrkivät hätäpäissään väärään paikkaan eli päivystykseen.Vielä vakavampi ongelma on, että ruuhkien takia päivystyksestä ei pystytä lähettämään sairaita nopeasti eteenpäin. On toki aiempaa enemmän todella sairaita potilaita, mutta kyse ei silti ole suoraan potilasmäärän kasvusta samaan aikaan henkilökuntapulan kanssa. Sen sijaan vuodepotilaat joutuvat odottamaan päivystyksessä pidemmän aikaa. Kyse on esimerkiksi huonokuntoisista vanhuksista, joille ei ole sijaa osastoilla tai jatkohoitopaikoissa.

Pitkälti syynä päivystysten ruuhkautumiseen on niiden keskittäminen. Suomessa päivystystoimintaa ja potilaan akuuttihoitoa on viime vuosina kehitetty erityisen aktiivisesti myös kustannusten säästöpaineissa. Päivystyksiä on keskitetty liikaa pienistä sairaaloista suuriin. Kansalliset uudet asetukset ja kansainvälisen päivystystoiminnan tason seuraaminen ovat vaikuttaneet kehittämisen tarpeeseen. Päivystyspoliklinikat ovat muuttuneet kohti suurempia, keskitettyjä yksiköitä, joissa työskentelee yhä enemmän päivystyksen omia akuuttilääkäreitä yhdessä erikoisalojen lääkäreiden ja hoitajien kanssa.

Kun päivystyksia alettiin keskittämään, oli pohjalla ajatuksena hoidon turvallinen järjestäminen ja palveluiden paraneminen, joka edellytti monipuolisen osaamisen ja välineistön ajanmukaisuutta ja jatkuvaa käyttövalmiutta. Samaan aikaan kun päivystyksiä keskitettiin, terveyskeskusten iltavastaanottoja lopetettiin. Näin päivystyksistä tuli terveyskeskusten iltavastaanottojen korvaavia palveluita.

Kuitenkin aika nopeasti potilasmäärät lisääntyivät huimaa vauhtia ja päivystyspotilaiden vastaanottokriteerejä alettiin tiukentaa. Samaan aikaan haluttiin tehostaa myös terveyskeskusten vuodeosastojen kapasiteettia vähentämällä laitospaikkoja ja siirtämällä ikäihmisten hoitoa kotihoidon suuntaan. Näin jatkohoitomahdollisuudet ovat vähentyneet ja potilaat joutuvat odottamaan väärässa paikassa eli päivystyksessä.

Verrattuna naapurimaihin käytämme edelleen sosiaali- ja terveyspalveluihin rahaa reilusti vähemmän kuin muut pohjoismaat. Tämä taas pitkälti selittää vaikka hoitajien kehnoa palkkausta.

Kiire on tehnyt paikoin hoitotyöstä selviytymistaistelua, josta aiheutuu virheitä ja potilasturvallisuuden vaarantumisia. Moni hoitaja uupuu eettisten paineiden alla. Hoitoalan houkuttelevuuden parantamiseksi on välttämätöntä katkaista niukkojen resurssien aiheuttama noidankehä. Työn kuormittavuutta voidaan vähentää lisäämällä työntekijöitä ja vetovoimaa lisätä parantamalla palkkausta.

Terveydenhuollon kriisiä voidaan korjata lisäämällä perusterveydenhuoltoon iltavastaanottoja ja vähentämällä kiireettömän hoidon jonoja tarjoamalla hoitoa ennen kuin ongelmat kriisiytyvät. Sote uudistuksen jälkeen jokaisen pitäisi päästä seitsemässä päivässä perusterveyden-huoltoon. Tarvitsemme myös lisää ikäihmisten jatkohoitopaikkoja.

Viimeisenä on ratkaisuna on raha. Jos olemme valmiita panostamaan kannustavaan palkkauksen ja työoloihin, on aito mahdollisuus saada hoitajat takaisin päivystyksiin ja muihin kriittisiin toimintoihin. Kriisi ei enää ratkea henkilöstön selkänahkaa lisää kiristämällä. Emme saa olla kulerä vaan tuotamme hyvinvointia huolehtimalla potilaista.

#terveydenhuollonkriisi #sotekriisi #hoitajapula #kätilöstäkansanedustajaksi #eduskuntavaalit #niinaeduskuntaan