Joulukalenteri Luukku 12

12.12.2022

Vammaiset henkilöt kokevat edelleen tänä päivänä syrjintää ja erilaisia esteitä yhteiskunnassa eri puolilla maailmaa. Moni vammainen henkilö ei pääse kouluun, työllisty, saa mahdollisuutta elää tai tehdä valintoja itsenäisesti. Vammaisen ihmisten asumispalvelveluihin on myös saatava erilaisiin tarpeisiin sopivia asumisen vaihtoehtoja nykyistä enemmän.

Kaikkien palvelujen tulisi olla saavutettavissa myös vammaisille henkilöille. Äitini joka vammautui jo nuorena ja tarvitsi liikkumisen apuvälineitä, joutui valitettavasti näkemään arjessaan sen kuinka esteettömyyteen ei lapsuudessani vielä osattu kiinnittää huomiota. Vaikka vammaisten arki on muuttunut viime aikoina helpommaksi esteettömyyden ja apuvälineiden suhteen, on yhteiskunnassa edelleen muun muassa vammaisia henkilöitä syrjiviä asenteita.

Monta hallituskautta odotettu vammaispalvelulain uudistus onkin edennyt vihdoin loppusuoralle. Lakiuudistuksen päätehtävä on yhdistää nykyinen vammaispalvelulaki ja kehitysvammalaki. Kyseessä on tärkeä ja välttämätön muutos, jolla on tarkoitus turvata yhdenvertaiset ja yksilölliset sosiaalipalvelut eri tavoin vammaisille henkilöille.

Seuraavalla vaalikaudella Eduskunnan on varmistettava, että YK:n vammaissopimus toteutuu. Jos tällä vaalikaudella vammaislainuudistus etenee sovitusti, jää lakiin kuitenkin valuvikoja, joita tulee korjata. Näistä vakavin on asiakasmaksujen merkittävä kasvu.

Tällä hetkellä kehitysvammaisten tukipalvelut ovat maksuttomia. Vastaisuudessa esimerkiksi välttämättömät kuljetuspalvelut olisivat osin maksullisia.Huomattavan suuria laskuja voisi kertyä myös esimerkiksi kehitysvammaisen lapsen perheelle, jos lapsen asuminen on järjestetty kodin ulkopuolelle.

Palvelut ovat käyttäjilleen välttämättömiä, minkä takia ne täytyisi pitää maksuttomina myös uudessa laissa. Näen, että riskinä saattaa olla kasvavien asiakasmaksujen takia jätetäänkin käyttämättä palveluita tai menemättä vaikkapa työ- ja päivätoimintaan.

Kannan huolta myös vammaisten ihmisten heikosta työmarkina-asema, joka edistää heidän köyhyyttä ja syrjäytymistä.. Nykyiset työtoiminnan muodot loukkaavat monelta osin kehitysvammaisten ihmisten työoikeuksia, sillä siihen osallistuvilla ihmisillä ei ole työsuhdetta, vaan se on sosiaalipalvelua. Näin ollen he eivät saa palkkaa ja vuosilomia, eikä työtoiminta myöskään kerrytä eläkettä. Avotyön epäkohdat on ehdottomasti korjattava niin, että samanarvoisesta työstä on saatava samanarvoinen palkka. 12 euron työosuusraha päivässä ei riitä.

Työnantajien tulisi rohkeammin ja aktiivisemmin ryhtyä palkkaamaan vammaisia ja osittain työkykyisiä ja siihen on tarjottava tukea esimerkiksi työhönvalmentajan avulla. Erilaiset työntekijät monimuotoistavat työyhteisöjä ja avaavat uusia näkökulmia tekemiseen ja toiminnan kehittämiseen.
Työtä on siis jäljellä, jotta yhdenvertaisuus toteutuisi yhä useammin myös vammaisten kohdalla. Yhdenvertaisuus ei ole maailmassa valmiina, siihen vaaditaan tekoja.