Joulukalenteri luukku 21
Sote-palveluiden järjestämisessä on huomioitava erilaisten lapsiryhmien ja lasten tarpeet.
Vaikka suurin osa Suomessa asuvista lapsista voi hyvin, eriarvoisuus lasten hyvinvoinnissa on syventynyt. Huonosti voivat lapset ja nuoret voivat yhä huonommin. Lasten ja perheiden palveluihin tarvitaan suunnanmuutos.
Hyvinvointialueet vastaavat alueellaan kaikista lasten, nuorten ja perheiden sosiaali- ja terveyspalveluista, esimerkiksi neuvoloista, kouluterveydenhuollosta, mielenterveyspalveluista, perheiden arjen tukipalveluista, lastensuojelusta ja lasten vammaispalveluista. Panostukset lasten ja perheiden palveluihin ovat satsauksia tulevaisuuteemme.
'
Ennaltaehkäiseviä maksuttomia ja matalan kynnyksen perhepalveluita on parannettava. Palveluiden järjestämisessä on huomioitava erilaisten lapsiryhmien, lasten ja perheiden tarpeet. Tästä syystä hyvinvointialueiden käynnistyessä tammikuussa tulee kiinnittää erityistä huomiota lasten oikeuksiin ja heidän hyvinvointinsa ja kehityksensä turvaamiseen. Erityistä huomiota on kiinnitettävä haavoittuvassa asemassa oleviin lapsiryhmiin, kuten vähemmistöryhmiin kuuluviin lapsiin, lastensuojelun asiakkaana oleviin lapsiin sekä vammaisiin ja pitkäaikaissairaisiin lapsiin.
Kotipalveluiden kaltaisten ennaltaehkäisevien palveluiden käytön tulee olla suurempaa kuin viimesijaisten toimeentulotukien käyttö. 16-17-vuotiaiden lasten ikäryhmässä huostassa olleiden osuus on selvästi suurempi kuin nuoremmissa ikäryhmissä. (THL 2021) Samaan aikaan teini-ikäisten lasten perheille tarjottu tuki on olematonta. Sijoitetuista nuorista, joiden ongelmien taustalla oli päihdeongelmia, vain 1/ 3 sai päihdeongelmaansa apua.Perusterveydenhuollossa ei kyetä antamaan mielenterveysongelmista kärsiville lapsille riittävää tukea ja apua ja palveluja, vaan heidät ohjataan erikoissairaanhoitoon, jossa jonot ovat kasvaneet ja osastopaikat ovat riittämättömät.
Lasten ja huoltajien on saatava tukea kaikissa niissä lapsuuden ja nuoruuden vaiheissa, kun tarvetta on Ennaltaehkäisyyn on panostettava jatkossa ensisijaisesti ja perustason palvelujen pitää olla helpommin ja nopeammin saatavilla. Palveluiden hyvä saavutettavuus ja tutut työntekijät helpottavat yhteydenottoa ja mahdollistavat lapsen näkemysten esille tuomisen. Palveluiden on oltava lähellä lasta, mutta se ei vielä riitä. On varmistettava riittävät oppilashuollon resurssit. Esimerkiksi koululääkäreitä ja koulupsykologeja on oltava riittävä määrä, jotta palveluita pystytään tarjoamaan kaikille niitä tarvitseville lapsille nopeasti ja sujuvasti.
Mielenterveyspalveluiden piiriin on päästävä välittömästi tarpeen tullessa, jokaisen lapsen ja nuoren on oikeus saada apua ongelmaansa ajoissa. Toivon näkevänii jatkossa matalankynnyksen psykiatristen sairaanhoitajien vastaanottojen lisääntyvän kouluissa. Näistä on jo nyt saatu psotiivisia kokemuksia. Jatkossa kouluterveuskyselyn tulokset (v.2021) eivät voi olla niin huonoja, että yli viidennes 8.- 9.-luokkalaisista ei ole saanut tarvitsemaansa tukea ja apua koululääkäriltä lukuvuoden aikana.
Lapsilla ja nuorilla tulee olla myös aidosti mahdollisuus vaikuttaa sosiaali- ja terveyspalvelujen kehittämiseen. Jotta lapset ja nuoret voivat osallistua ja vaikuttaa oikeasti, tulee heille tarjota siihen mahdollisuus tilanteeseen sopivalla iän mukaisella tavalla. Heille pitää antaa riittävästi tietoa heitä koskevista asioista ymmärrettävällä tavalla.
Eduskuntavaalit ovat myös ratkaisun paikka lasten, nuorten ja perheiden hyvinvoinnin kannalta. Nyt tarvitaan suunnanmuutos!
#eduskuntavaalit2023 #hyvinvointi #hyvinvointialue #varsinaissuomi #palvelut #terveys #perhepalvelut #lapset #nuoret #mielenterveys #hoitoonpääsy #kätilöstäkansanedustajaksi #niinaeduskuntaan