Tietoa minusta

18.12.2021

Kuka Niina ❓

Olen 41-vuotias  kätilö ja elän lapsiperheen arkea Liedossa. Olen innokas käsitöiden ja lukemisen ystävä, sen lisäksi ulkoilu ja retkeily koiran kanssa ovat tärkeä osa arkeani. Järjestö ja vapaaehtoistyö ovat myös lähellä sydäntäni. Olen työskennellyt lähes koko lähes 18 vuotisen työurani terveydenhuollossa, pääasiallisesti kätilönä ja nykyisin myös seksuaalirikosuhripäivystyksessä. Lisäksi opiskelen terveyden edistämisen YAMK opintoja. Olen Liedon kaupunginvaltuutettuna kolmatta kautta ja kaupunginvaltuuston varapuheenjohtaja. Minut valittiin myös ensimmäiseen hyvinvointialueemme valtuustoon ja olen lasten ja nuorten palveluiden valmistelevan lautakunnan jäsen.

Aluehallinnossa ratkaistaan, millaiset sote- ja pelastustoimen palvelut meillä on tulevaisuudessa Varsinais-Suomessa. Muutos parempaan voi toteutua vain, jos siihen on todellista tahtoa. Kyse on kaikille merkittävistä palveluista. Jokaisen on voitava luottaa siihen, että hoitoa ja hoivaa saa silloin kun sitä tarvitsee. Julkinen terveydenhuolto, yksityinen terveydenhuolto ja kolmas sektori täydentävät toisiaan. Hyvinvointialueella päätöksenteon pitää perustua tietoon, läpinäkyviin kustannuksiin ja laadun vertailuun. Huolehdimme taloudesta fiksusti.

Kaikki tarvitsevat elämänsä aikana sote-palveluita. Peräänkuulutan aitoa uskoa sote-alan parempaan tulevaisuuteen ja siihen, että asioita voi ja kannattaa muuttaa. Olen SOTE-alan moniosaaja,  ja entinen lapsensa omaishoitaja.Itselläni on terveydenhuollon työkokemusta usealta eri vastuualueelta niin erikoissairaanhoidossa kuin ikäihmisten hoivassa. Kätilön työuraani olen tehnyt pitkään perheiden ja vastasyntyneiden parissa. Nykyisessä työssäni koen olevani etuoikeutettu saadessani tukea perheitä vanhemmuuden ensiaskelissa. 


"Meidän oma hyvinvointimme koskettaa jokaista, ja se on lähellä sydäntä. Miten voin, miten jaksan nyt ja tulevaisuudessa, kuinka saan hoitoa ja hoivaa, kun sitä tarvitsen? Tullaanko hädän tullen auttamaan ja kauanko avun saaminen kestää? Miten läheiseni voivat?”

Sote-uudistus on  herättänyt monenlaisia ajatuksia. Hämmennystä, pelkoa, toivoa. Sote-uudistuksen toimeenpanossa ja hyvinvointialueilla on kuitenkin loistava tilaisuus olla mukana kehittämässä jotain uutta. Hyvinvointialueilla luottamushenkilöt ovat valmiita tekemään töitä yhteisen hyvän eteen. Nyt on aika puhaltaa yhteen hiileen ja tehdä viisaita päätöksiä, joilla luodaan vaikuttavia sote-palveluita ihmiset edellä. Valitettavasti Varsinais-Suomessa valmistelussa ollaan myöhässä.

Hyvinvointialueella tehtävät päätökset vaikuttavat oleellisesti alueella asuvien arkeen. Meidän tulee keskittyä pitämään julkiset palvelut toimivina ja tehokkaina, joita yksityinen ja kolmas sektori täydentävät. Terveyskeskuspalvelut, neuvolapalvelut, kotipalvelu, erikoissairaanhoito, koulusairaanhoito ja sosiaaliohjaus - nämä kaikki kuuluvat hyvinvointialueen vastuulle. Kyse valtavan tärkeistä asioista, jotka vaikuttavat, jos eivät aivan suoraan meihin itseemme, niin johonkuhun meille läheiseen. 

Kätilönä näen vauva- ja lapsiperheiden varhaisen tuen olevan tärkeä perusta hyvälle lapsuudelle ja luottamukselle tulevaisuuteen. Hyvinvointialueilla on panostettava erityisesti ennaltaehkäiseviin palveluihin. Terveyspalveluissa asiakas on otettava hoidon keskiöön ja hyödynnettävä paremmin digitalisaation mahdollisuuksia. Ikäihmisten hoivaan on saatava riittävästi hoitajia ja toisaalta kotona asuville usein muistisairaille tulee saada turvatumpaa asumista ja palvelua. Omaishoitajien tukemiseen on tulevina vuosina löydettävä uusia keinoja ja tuen kriteerit on yhtenäistettävä koko alueella.

Keskeisiä asioita tulevaisuuden terveyden ja hyvinvoinnin näkökulmasta, lähtee kiinnostuksesta ja kyvystä ratkaista erilaisia ongelmia. Tämä terveyskentän moninaistuminen näyttää tulevaisuudessa vain kiihtyvän.  Miten Varsinais- Suomen hyvinvointialueella voimme varmistaa  henkilökunnan pito- ja vetovoimaa ja kuinka olemme uusien  hoitotyöntekijöiden houkuttelija sekä taakaamme nykyisille työntekijöille mahdollisuudet tehdä arvokasta työtään ilman kohtuutonta työpainetta. Ponnistukset henkilökunnan työhyvinvoinnin  eteen  hyödyttävät koko hyvinvointialuetta  ja kasvattavat kaikkien kuntalaisten hyvinvointia.