Tietoa minusta

18.12.2021

Kuka Niina ❓

Olen 41-vuotias  kätilö ja elän lapsiperheen arkea Liedossa. Olen innokas käsitöiden ja lukemisen ystävä, sen lisäksi ulkoilu ja retkeily koiran kanssa ovat tärkeä osa arkeani. Järjestö ja vapaaehtoistyö ovat myös lähellä sydäntäni. Olen työskennellyt lähes koko lähes 18 vuotisen työurani terveydenhuollossa, pääasiallisesti kätilönä ja nykyisin myös seksuaalirikosuhripäivystyksessä. Lisäksi opiskelen terveyden edistämisen YAMK opintoja. Olen Liedon kunnanvaltuutettuna kolmatta kautta ja kunnanvaltuuston varapuheenjohtaja. 

Miksi olen ehdolla aluevaaleissa❓

Aluevaaleissa ratkaistaan, millaiset sote- ja pelastustoimen palvelut meillä on tulevaisuudessa. Muutos parempaan voi toteutua vain, jos siihen on todellista tahtoa. Kyse on kaikille merkittävistä palveluista. Jokaisen on voitava luottaa siihen, että hoitoa ja hoivaa saa silloin kun sitä tarvitsee. Julkinen terveydenhuolto, yksityinen terveydenhuolto ja kolmas sektori täydentävät toisiaan. Hyvinvointialueella päätöksenteon pitää perustua tietoon, läpinäkyviin kustannuksiin ja laadun vertailuun. Huolehdimme taloudesta fiksusti.

Kaikki tarvitsevat elämänsä aikana sote-palveluita. Ja siksi kannattaa äänestää aluevaaleissa!Peräänkuulutan aitoa uskoa sote-alan parempaan tulevaisuuteen ja siihen, että asioita voi ja kannattaa muuttaa. Oman työni ja koulutuksen ja kokemusten kautta olen perehtynyt sote-uudistukseen monesta eri näkökulmasta. Valitse siis sote osaaja aluevaltuustoon.

Olen SOTE-alan moniosaaja,  ja entinen lapsensa omaishoitaja.Itselläni on terveydenhuollon työkokemusta usealta eri vastuualueelta niin erikoissairaanhoidossa kuin ikäihmisten hoivassa. Kätilön työuraani olen tehnyt pitkään perheiden ja vastasyntyneiden parissa. Nykyisessä työssäni koen olevani etuoikeutettu saadessani tukea perheitä vanhemmuuden ensiaskelissa. Olen toiminut perusterveydenhuollossa, erikoissairaanhoidossa ja  tehnyt paljon vapaaehtoistyötä kolmannella sektorilla. Minulla on selkeä  käsitys sosiaali- ja terveydenhuollon palveluista ja sen rakeinteista sekä sen tämän hetkisistä muutostarpeista. 


"Meidän oma hyvinvointimme koskettaa jokaista, ja se on lähellä sydäntä. Miten voin, miten jaksan nyt ja tulevaisuudessa, kuinka saan hoitoa ja hoivaa, kun sitä tarvitsen? Tullaanko hädän tullen auttamaan ja kauanko avun saaminen kestää? Miten läheiseni voivat?”

Sote-uudistus saattaa herättää monenlaisia ajatuksia. Hämmennystä, pelkoa, toivoa. Sote-uudistuksen toimeenpanossa ja aluevaaleissa on kuitenkin loistava tilaisuus olla mukana kehittämässä jotain uutta. Hyvinvointialueiden käynnistyessä v.2023 tavoitteeni on olla mukana kehittämässä tulevaisuuden terveydenhuoltoa, sosiaalipalveluita sekä pelastuslaitoksen toimintaa. Hyvinvointialueille tarvitaan päättäjiksi ihmisiä, jotka ovat valmiita tekemään töitä yhteisen hyvän eteen. Nyt on aika puhaltaa yhteen hiileen ja tehdä viisaita päätöksiä, joilla luodaan vaikuttavia sote-palveluita ihmiset edellä.

Hyvinvointialueella tehtävät päätökset vaikuttavat oleellisesti alueella asuvien arkeen. Terveyskeskuspalvelut, neuvolapalvelut, kotipalvelu, erikoissairaanhoito, koulusairaanhoito ja sosiaaliohjaus - nämä kaikki kuuluvat hyvinvointialueen vastuulle. Aluevaaleissa on kyse valtavan tärkeistä asioista, jotka vaikuttavat, jos eivät aivan suoraan meihin itseemme, niin johonkuhun meille läheiseen. 

Aluevaaliehdokkaana minulle erityisen tärkeitä teemoja ovat lasten ja nuorten hyvinvointi, ikäihmisten palvelut, omaishoito sekä terveyden- ja hyvinvoinninpalvelut niin, että perusterveydenhuoltoa tarjotaan lähipalveluina. Sosiaalipalvelut ovat merkittävässä osassa uudistusta. Meidän tulee keskittyä pitämään julkiset palvelut toimivina ja tehokkaina, joita yksityinen ja kolmas sektori täydentävät. 

Kätilönä näen vauva- ja lapsiperheiden varhaisen tuen olevan tärkeä perusta hyvälle lapsuudelle ja luottamukselle tulevaisuuteen. Hyvinvointialueilla on panostettava erityisesti ennaltaehkäiseviin palveluihin. Terveyspalveluissa asiakas on otettava hoidon keskiöön ja hyödynnettävä paremmin digitalisaation mahdollisuuksia. Ikäihmisten hoivaan on saatava riittävästi hoitajia ja toisaalta kotona asuville usein muistisairaille tulee saada turvatumpaa asumista ja palvelua. Omaishoitajien tukemiseen on tulevina vuosina löydettävä uusia keinoja ja tuen kriteerit on yhtenäistettävä koko alueella.

Keskeisiä asioita tulevaisuuden terveyden ja hyvinvoinnin näkökulmasta, lähtee kiinnostuksesta ja kyvystä ratkaista erilaisia ongelmia. Tämä terveyskentän moninaistuminen näyttää tulevaisuudessa vain kiihtyvän.  Miten Varsinais- Suomen hyvinvointialueella voidaan varmistaa  henkilökunnan pito- ja vetovoimaa ja kuinka olemme uusien  hoitotyöntekijöiden houkuttelija sekä taakaamme nykyisille työntekijöille mahdollisuudet tehdä arvokasta työtään ilman kohtuutonta työpainetta. Ponnistukset henkilökunnan työhyvinvoinnin  eteen  hyödyttävät koko hyvinvointialuetta  ja kasvattavat kaikkien kuntalaisten hyvinvointia.