Lapsiystävällinen Lieto

Tiedätkö, montako euroa oma kotikuntasi käyttää vuodessa lasten ja nuorten palveluihin? Entä mihin palveluihin rahat käytetään ja millaisia vaikutuksia niillä saadaan aikaan? Eilen Liedon kaupunginvaltuustossa Heidi Tuimala esitti aloitteen Unicef:n lapsiystävällisen kunnan mallin käyttöönotosta. Oli upeaa huomata, että aloitteen merkitys nähtiin tärkeänä ja kaikki paikalla olleet valtuutetut allekirjoittivat yksimielisesti aloitteen.

Lapsivaikutusten arvioinnin lisääminen on sisältynyt jo useamman hallituksen ohjelmaan, kaikesta huolimatta asia ei ole edennyt lainsäädännön tai budjetin valmistelussa. Unicef lapsiystävällisen kuntamallin on ottanut käyttöönsä jo 50 kuntaa. Vaikka kunnissa lapsivaikutusten arviointi on edennyt valtiota paremmin, tarvitaan koulutusta, jotta tulevaisuudessa pystytään hyödyntämään paremmin lapsivaikutusten arvioinnin seurantatieto päätöksissä ja toiminnan suunnittelussa. Pitkälti kyse on siis kuntien toimintakulttuurista, tarvitaan yhteistä tahtotilaa vaikutusten arviointien kehittämiseen ja niihin sitoutumiseen. Näin kyetään lasten ja perheiden kannalta parempiin päätöksiin ja toimenpiteisiin sekä lisätään päätöksenteon avoimuutta. Arviointi tulee kuitenkin jäämään vain puheiden tasolle, mikäli toimintakulttuurin muutokseen ei olla valmiita.

Kunnallisen päätöksenteon keskustelussa huomio kiinnittyy usein siihen, miten paljon rahaa tietylle sektorille kohdennetaan. Onkin tärkeää kysyä, miten raha tarkemmin kohdentuu ja mitä tällä rahalla saadaan aikaan. Esimerkkinä kunta lisää varoja budjetissa lasten ja nuorten mielenterveyden tukemiseen, arvioinnissa kiinnitetään huomiota millaisia vaikutuksia lisäresursseilla on saatu aikaan. Lapsen tai nuoren oikeuksien toteutuminen ja hyvinvointi läpileikkaavat useita kunnan toiminnan osa-alueita. Päivittäin lapsen oikeuksien toteutumiseen voivat vaikuttaa esimerkiksi kaupunkiympäristön turvallisuus koulumatkalla, olosuhteet luokassa, harrastusmahdollisuudet iltapäivällä ja tarjolla oleva julkinen liikenne harrastusten jälkeen.

YK:n lapsen oikeuksien sopimuksessa erityispiirteenä edellytetään lapsen edun ensisijaisuutta. Lapsia koskevissa päätöksissä se ei saa olla mielipidekysymys, vaan lapsen etu tulee selvittää. Lapsivaikutusten arviointi on väline lasten etujen arvioimiseen ja ensisijaiseen huomioon ottamiseen lapsia koskevassa päätöksenteossa. Sen avulla pyritään tunnistamaan valmisteltavan päätöksen neutraalit, myönteiset ja kielteiset vaikutukset lasten oikeuksien toteutumiseen, hyvinvointin, kehitykseen ja arkeen. Erityistä huomiota on kiinnitettävä vaikutuksiin, jotka kohdistuvat haavoittuvassa asemassa oleviin lapsiin.

Lasten tulee voida vaikuttaa elinympäristössään päätöksentekoon. Suomessa lasten vaikuttamis- ja osallistumismahdollisuudet vaihtelevat paljon kuntakohtaisesti ja eri yksiköiden välisesti tarkasteltuna. On todettu, että lasten mielipiteitä kysytään aivan liian harvoin tai heidän vaikuttamistyötään ei oteta vakavasti. Lapset kuitenkin toivovat aikuiset kuuntelevat heitä enemmän päätöksenteossa. Joskus tietämättömyys lasten oikeuksista, miten lasten näkemyksiä voidaan selvittää tai arviointiin liittyviä velvoitteiden määrä saattavat olla arvioinnin esteenä. On totta, ettei lapsen etua ole läheskään aina vaivatonta arvioida, saati toteuttaa. Lapsilähtöisiä menetelmiä käyttämällä voimme kuitenkin osallistaa lapsia ja saadaan näin heidän äänensä paremmin kuuluviin.

Meillä on jo paljon tietoa lasten hyvinvoinnista. Tämän tiedon on kuitenkin ohjattava päätöksentekoa ja johtamista nykyistä vahvemmin myös Liedossa. Kehitystä on seurattava riittävän pitkällä aikavälillä tietoa hyödynnettäessä, vain siten voimme arvioida, saavutetaanko valituilla toimenpiteillä lasten hyvinvoinnille asetetut tavoitteet. Lapsivaikutusten ennakkoarviointi mahdollistaa aidon arvokeskustelun, sillä päättäjien on kyettävä arvioimaan vaihtoehtojen lyhyen kuin pitkän aikavälin vaikutuksia. Arvioinnin tekemiseen on kuitenkin muistettava varattava riittävästi aikaa ja toimijoilla tulee olla aito halu keskustella lapsivaikutusten arvioinnista lapsen oikeuksien sopimuksen velvoitteet huomioon ottaen.

Palveluiden kehittämisessä ja suunnittelussa sekä vaikuttamistyössä lasten osallisuuden lisääminen vaatii käytäntöjen uudistamista. On otettava käyttöön menetelmiä, joiden avulla lasten näkemykset ja mielipiteet otetaan aidosti huomioon. Liedossakin tulee kehittää sopivat toimintatavat lasten näkökulmien kuulemiseen, muuten tunnistettuja vaikutuksia voidaan jättää helposti huomioimatta päätöksenteossa. Kyse on lapsen oikeuksista, kuulluksi tulemisesta ja arvostavasta kohtaamisesta, jonka noudattamisesta on helppo olla samaa mieltä. Hallinnossa on kehitettävä yhteistyötä koulujen, päiväkotien, järjestöjen ja muiden lasten ja nuorten palveluiden kanssa. Lapsen edun mukainen lapsiarvioinnin systemaattiseen käyttöönottoon tarvitaan kuitenkin laaja-alainen toiminnanmuutos ja vahvaa ohjausta niin virkamiesten, asiantuntijoiden kuin kuntapäättäjien kohdalla. Lapsibudjetointi edistää sekä jokaisen lapsen oikeuksien toteutumista että tiedolla johtamista.Sen avulla luomme edellytykset sekä inhimillisesti että taloudellisesti kestävälle päätöksenteolle lasten asioissa myös Liedossa.

Aloite:

LAPSIYSTÄVÄLLINEN LIETO

Sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisvastuun siirtäminen kunnalta hyvinvointialueelle tuo mukanaan merkittäviä muutoksia kunnan talouteen ja toimintaan. Tässä yhteydessä on aika päivittää rakenteet myös lasten kannalta mahdollisimman hyvin toimiviksi. Lieto on kasvukunta ja viimeaikaisten merkkien valossa lasten määrä kasvaa tulevinakin vuosina. Me allekirjoittaneet haluamme, että Lieto on hyvä paikka syntyä ja kasvaa aikuiseksi.

UNICEFin Lapsiystävällinen kunta -malli perustuu YK:n lapsen oikeuksien sopimukseen ja kansainväliseen Child Friendly City -malliin. Malli on kunnille maksuton ja se auttaa edistämään erityisesti heikoimmassa asemassa olevien lasten oikeuksia. Lapsiystävällinen kunta -malli tukee kaikille väestöryhmille toimivan kaupungin kehittämistä ja edistää poikkihallinnollista yhteistyötä lasten hyväksi.

Lapsiystävällisessä kunnassa lapsen oikeudet toteutuvat jokaisen alle 18-vuotiaan arjessa. Käytännössä tämä tarkoittaa esimerkiksi sitä, että lasten ja nuorten tietämys omasta arjestaan ja lapsivaikutusten arviointi vaikuttavat kunnan päätöksentekoon. Lapsen oikeudet huomioidaan myös kunnan strategiassa ja budjetoinnissa.

Suomessa jo 47 kuntaa kehittää lapsiystävällisyyttään UNICEFin tuella. Lapsiystävällinen kunta -malli tavoittaa yli 50 prosenttia Suomessa asuvista lapsista. Me allekirjoittaneet esitämme, että Lieto päättää tehdä tarkemman selvityksen Lapsiystävällinen kunta -tunnustukseen tähtäävän prosessin käynnistämisestä yhdessä UNICEFin kanssa.

Liedossa 26.9.2022