Rohkeutta olla reilun työelämän puolella

Suomen työllisyysaste on kohonnut Marinin hallituksen aikana ennätyslukemiin. Ensi vaalikaudella työtä on jatkettava ja edettävä kohti 80 prosentin työllisyysastetta.

Talouskasvun vauhdittamiseksi tarvitaan osaamistason nostoa, työhyvinvoinnin lisäämistä, osatyökykyisten työllistämistä.  Suomen työllisyysaste pitää saada nousuun ja kannustinloukut pitää purkaa. Se tarkoittaa, että järjestelmää tulee korjata sellaiseksi, että työnteko on kaikille kannattavaa.Korkeampi työllisyysaste rakentuu kansalaisten osallisuudelle ja osaamiselle.

Pelkkä työllisyysasteen nostaminen ei kuitenkaan riitä, vaan työelämän pitää olla myös reilua ja töissä pitää jaksaa ja voida hyvin. SDP:llä on rohkeutta olla reilun työelämän puolella.

Haluan:

👉 Parantaa työelämän tasa-arvoa ja lisätä palkka-avoimuutta.

👉 Pitää kiinni työelämän reiluista pelisäännöistä ja vahvistaa sopimisen kulttuuria.

👉 Torjua syrjintää, lisätä työelämän joustavuutta ja tehdä työelämästä perheystävällisempää.

👉 Parantaa täsmätyökykyisten mahdollisuuksia osallistua työelämään.

👉 Parantaa työntekijöiden ostovoimaa palauttamalla loput kiky-maksut takaisin työnantajien maksettaviksi.

👉 Varmistaa, että jokaisella on mahdollisuus ylläpitää ja kehittää omaa osaamistaan työuran aikana.

Tavoitteenamme tulee olla sosiaalisesti, ekologisesti ja taloudellisesti kestävä hyvinvointivaltio. Jotta voimme turvata hyvinvointivaltion palvelut tuleville sukupolville, on meidän tehtävä kaikkemme, että työllisyysaste on korkea ja julkinen talous on vahva jatkossakin. SDP:n tavoite on ensi vaalikaudella 80 prosentin työllisyysaste, joka tuo meidät muiden Pohjoismaiden tasolle.

Tavoitteen saavutttamiseksi tarvitaan suurempia ja pienempiä työllistämistoimia. Tarvitsemme aktiivista elinkeinopolitiikkaa. Hyvää työllisyyskehitystä tukevat suhdanteet sekä elinkeinoelämän investoinnit.

Yrityksille tulee varmistaa mahdollisuudet olla houkutteleva työnantaja. Erityisesti yksin ja pienyrittäjien aseman turvaaminen tulevalla kaudella merkittävässä roolissa. Hyvinvoinnin perusta on osaamisessa, työssä ja yrittäjyydessä.

Meidän jokaisen tarvitsee kehittää ja uudistaa osaamisestamme läpi elämän. Työelämän murroksessa muutokset vaativat työntekijöiltä uudenlaista osaamista, jonka avainasemassa valmiudet oppia uutta sekä päivittää omaa osaamistaan koko työuran ajan. Samalla, kun vahvistetaan työllisyyttä, on tärkeää kehittää työelämää ja huolehtia ihmisten työkyvystä. 

Työelämä kaipaa lisää joustavuutta, jotta aikaa ja voimavaroja jää myös elämiselle. Joustava työn ja yksityiselämän yhteensovittaminen tukee työssäjaksamista ja työhyvinvointia. Tämän vuoksi työntekijän mahdollisuuksia vaikuttaa työaikaansa tulee lisätä. Perheiden arkea ja vanhemmuutta tuetaan luomalla Suomeen työelämäkulttuuri, joka mahdollistaa työn ja perhe-elämän yhteensovittamisen. 

On tärkeää ottaahuomioon myös vammaisten ja pitkäaikaistyöttömien osallisuuden sekä mahdollisuudet itsenäiseen elämään, kouluttautumiseen ja työllistymiseen. Osatyökykyisillä on paljon työkykyä jäljellä. Tämä käyttämätön työvoimapotentiaali tarjoaa ratkaisuja myös kohtaanto-ongelmaan.

Työllisyyspalveluiden kehittämistä tulee jatkaa niin työnhakijoille kuin työnantajille. Turvataan palvelujen laadukkuus ja oikea-aikaisuus riittävällä rahoituksella. Työllisyyspalvelujen ja sosiaali- ja terveyspalvelun yhteistyön hyvinvointialueiden kanssa pitää toimia kaikissa tilanteissa.